Enää viisi päivää avajaisiin ja kaikenlaiset asiat vievät aikaa. Tänään vaihdoin spotteihin uusia lamppuja palaneiden tilalle. Yhden aitan ovea piti säätää, jotta lukko napsahtaa asiallisesti koloonsa. Kaivoin ylös muutaman pienen juurakon, kun kyllästyttää perata vesoja joka vuosi aina samasta kannosta torniaitan edestä. Muutamalle valkoiselle ikkuna- ja kulmalaudalle oli roiskunut punamultaa, mikä piti poistaa.
Aloitin myös ripustamisen. Tavoite on että tiistaina - keskiiikkona teokset olisivat suurin piirtein paikoillaan, jos vaikka kävisi niin onnellisesti että jokin lehti haluaisi tehdä jutun näyttelystä. Torstai menee teoslistojen naputtelussa ja pienten yksityiskohtien säätämisessä ja avajaisten valmisteluissa. Ihan hyvältä kaikki näyttää tässä vaiheessa. Homma ei ole ollut aivan samankaltainen puristus kuin viime vuonna kun näyttelyn järjestely alkoi ryteikön raivauksella. Toki moottorisahaa on tarvittu myös tänä vuonna ja varmaan jatkossakin, kun paikka sijaitsee sen verran villin luonnon keskellä.
Se tehtävä mihin aika ei oikein meinaa riittää on julisteiden levittäminen vähän etäämmälle. Tähän touhuun menee yllättävän pajon aikaa. Tuttuihin paikkoihin voi levittää julisteita kauppareissujen tai muun asioiden hoitamisen ohessa, mutta sitten kun lähtee hieman laajentamaan jakelua, niin silloin on vartavasten ajettava jonnekin tietylle alueelle etsimään sopivia paikkoja julistelle. Eilinen ilta hujahti Karjalohjan suunnalla. Onneksi Kristiina oli kuskina, mikä hieman nopeutti pomppimistani tolpilla ja ilmoitustauluilla. Jos julisteiden levittämisen tekisi oikein kunnolla, niin tähän pitäisi varata vähintään kolme täyttä työpäivää. Nyt en tallaiseen suoritukseen kykene, joten julisteiden kiinnittelyä riittää vielä pitkälle heinäkuun puolelle.
Nurmikkoa en ehtinyt kunnostaa. Multakuorman tilaan vasta elokuussa, kun näyttely on ohi. Onneksi paikkapaikoin apila kukkii ihan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti