Jostain syystä talven aikana hajoaa täysin ennalta arvaamaton määrä spottilamppuja. Joskus hajoaa pari, toisina talvina ei yhtään ja nyt viime talven jäljiltä vaihtoon meni tällainen kourallinen, vaikka talvi oli harvinaisen leuto. Lamppujen säätämisen lisäksi ohjelmassa oli viimeisiä ripustuksia, teoslistojen tekoa, sähköpostiongelmien setvimistä, vielä kerran kehystäjällä juoksemista, näyttelyalueen vessa kuunaamista, aittoihin tulevien mattojen tamppausta, pölyrätin heiluttelua, jänisjahtiin lähteneen koiran haeskelua metsästä, printterin hakeminen Espoosta, avajaisleipomistarvikkeiden ostamista kaupasta ja sitä rataa. Kummasti taas aika juoksee ja minä hengästyn kun yritän pysyä perässä. Kyllä tästä taas näyttely syntyy. Onneksi siippa häärii touhuissa mukana, tämä auttaa kummasti kaiken kehkeytymisessä ja asioiden ojentelussa.
Ihan samanlainen rutistus kuin aiempina vuosina tällä kertaa ei onneksi ole käynnissä, kun nyt ensin vain kaikessa rauhassa avataan näyttely viikonlopuksi ja pidetään sitten avajaiset vasta sunnuntaina pienellä viiveellä. Säätiedotuksessa oli pientä sateen uhkaa. Toivottavasti kumminkin kirkastuu. Aina kaiken huolehtimisen lisäksi näyttää kesänäyttelyssä olevan sää se ylimääräinen jännitysmomentti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti