Torniaitassa tapahtuu

Tänään Eeva Tervala ja Juan Antonio Muro rakensivat näyttelyä torniaittaan. Keskelle tilaa, valotornin alle, tulee Tervalan installaatio, jota näissä kuvissa asennetaan. Päivä oli puuhakas, täynnä kaikenlaista säätöä ja naulan naputtelua.

Teen vielä pienen iltalenkin pyörällä ja käyn laittamassa muutaman julisteen lisää lähitienoolle. Huomenna puuha aitoissa jatkuu tarkemman "viilauksen" ja viimeistelyn merkeissä. 

Tämän vuotisesta näyttelystä on kehkeytymässä ihan hyvän näköinen kokonaisuus. Sopivasti erilaisia teoksia ja taiteilijapersoonia.

Kaluaitan ulkoasu kehkeytyy

Tänään on valmistunut kuvassa olevan kaluaitan ulkoinen "koristelu" ja myös taulujen ripustus sisälle. Myös piikain aitan ripustus Simo Hannulan teosten osalta on lähes valmis. Tästä on hyvä jatkaa huomenna ison torniaitan kanssa, kun Juan Antonio Muro ja Eeva Tervala tulevat teoksineen paikalle. Pertti Summan ja Elina Tammiranta-Summan teokset ovat jo kerrosaitassa, eli ripustusurakka on kohta puolivälissä. 

Kaluaitan esineiden esillelaittoon meni jostain syystä tänä vuonna reilusti aikaa. Mutta valmista tuli ja onhan tässä vielä muutamia päiviä aikaa aittaa koristaa, jos siltä tuntuu.    

Näyttelyn rakentelua ja pihapuuhia

Tänään kun juhannuksen viettäjät olivat lähteneet tahoilleen aloitin pihapuuhat. Kasasin ja pingotin paikoilleen muun muassa tämän katoksen, joka toimii näyttelyn aikana seurustelu ja kahvittelu paikkana. 

Yllättävän paljon on tehtävänä kaikenlaista pientä askaretta, jotka liittyvät näyttelyn rakentamiseen. Yritä saada vielä tänään illalla näyttelyalueen suurinpiirtein ojennukseen, niin että voin keskittyä varsinaiseen ripustamiseen huomisesta lähtien. Siinä menee aikaa, jos homma etenee kuten aiempina vuosina. Näyttelyalueen viimeistelyt jätän suosilla loppuviikkoon.

Ripustus aluillaan

Näyttelyn ripustusvaihe on pikkuhiljaa käynnistymässä. Isoon ja korkeaan torniaittaan, joka on vanha näyttelytilaksi muutettu riihi, on tulossa Eeva Tervalan ja Juan Antonio Muron teoksia. Tilaan tulee mm.  installaatio, jonka kasaamista varten tarvitaan näitä tikkaita.

Ehkä tässä ehtii myös viettämään hieman juhannusta ennenkuin loppukiri toden teolla alkaa. Vanhastaan tiedän että aina loppuvaiheessa ilmaantuu jotain ylimääräistä, suunnitelmatonta juoksemista ja muuta puuhaa ennenkuin kaikki on valmista. Viereiseen Kerrosaittaan tulevat Elina Tammiranta-Summa ja Pertti Summa.  Simo Hannulta tulee esille harvemmin nähtyjä maisemia ja itseltäni kierrätysajatukseen liittyviä kollaaseja. Ihan hyvä kokonaisuus on siis luvassa.

Mutta nyt on aika lämmittää sauna.

Siivekkäitä aitoissa

Tänään päivä alkoi torniaitan siivouksella. Yllättävän paljon sinne oli kertynyt talven aikana kaikenlaista roskaa. Kuollut kirjosieppokin löytyi nurkasta. Aitan katossa oleva lasinen valotorni on hieman hämäävä linnuille. Jos siivekäitä eksyy aitan sisälle niin aika helposti ne jäävät valotorniin pöyrimään ja turhaan yrittämään sitä kautta ulos. Mikään ei ole niin vaarallinen kuin hyvä idea jos se on se ainoa idea ilman vaihtoehtoja.

Lisäksi Torniaitassa on tuore linnunpesä, jossa munien haudonta on paraikaa menossa. Hätääntynyt emo jäi valotorniin tarkkailemaan siivoustouhujani ja myöhemmin päivällä alkanutta taulujen ripustamista. Yritin ottaa tästä hautojasta kuvan tätä blogikirjoitusta varten, mutta se ei oikein pitänyt kameran kanssa tehdyistä lähentely yrityksistäni ja livahti aina valotorniin odottelemaan tilanteen rauhoittumista. Saas nähdä miten lintuperheen munista kuoriutuva piipittävä elämä lähtee sujumaan kaikkine ruokintoineen ja lentoharjoituksineen kun näyttely pyörähtää käyntiin ja ihmisiä alkaa rampata aitassa. Pesä on myös rakennettu niin että poikaset todennäköisesti hyppäävät mieluummin gallerian puolelle kuin ahtautuvat hirren päältä ulos. Nakkasin taulut Torniaitan seinille aivan ensimmäiseksi ja laitoin oven lukkoon. Koetan turvata emolle hieman rauhaa ennen kuin tohina alkaa.

Eikä tämä ole ainoa pesä aitoissa. Myös kerrosaitan hirren raossa hautoo joku vikkelä siipinen pieniä muniaan. Viime vuonna riesana ampiaisia tänä vuonna ilona lintuja.

Näyttelypaikka kehkeytyy

Eilen illalla sain piha-alueiden siistimisen päätökseen tai ainakin siihen vaiheeseen että pystyin siirtymään näyttelyn varsinaiseen rakentamiseen. Käytännössä tämä tarkoitti kalusteiden kantamista paikalle, teltan pystytystä ja talvivarastoinnin "tuhojen" siistimisiä. Puutarhatuoleissa esimerkiksi on kummalliset naulat jotka pakkasen tai jonkin ihme miniatyyrimaisen routimisen takia työntyvät aina ulos puunsisästä. Tällä kertaa en tyytynyt naulaaman niitä paikoilleen vaan vaihdoin innokkaimmat kurkistelijat ruuveihin. Nähtäväksi jää pysyvätkö ensitalvena aloillaan.

Tänään olen laitanut viimeisiä sähköposteja, kipaissut Espoon suunnasta hakemassa printteriä ja kiinnitellyt hieman julisteita siinä sivussa. Toivottavasti ei iltaa kohden ala satamaan, niin saan kalusteet asennettua paikoilleen ja ehkä myös nikkaroitua lisäpenkin.

Avajaisten aattona

Viimeinen viikko ennen h-hetkeä on mennyt siivillä.  Ohjelmassa on ollut ripustusta, paikkojen siistimistä, teosluetteloiden väkertämistä, julisteiden levitysretkiä lähiseudulle ja kauemmas, kehystäjällä juoksemista, muutaman lähes unohtuneide viimetipan kutsujen lähettämistä, lehtihaastatteluja paikallislehtiin ja kaikenlaista sekalaista pientä säätöä ja hyppäämistä sinne sun tänne.

Viime kesien tapaan aitat ovat olleet ampiaisten suosiossa. Kelloaitasta löytyi isohko pesä ja siinä sen verran kiukkuisia asukkaita että jouduimme ateljee koira Topin kanssa häätö-savustus-hommiin. Pieni pata pesänalle ja suht tuoretta savuavaa tikkua palamaan.

Kuten kuvasta näkyy, Topi toimi operaation aikana palovartian roolissa. Hyvin savustus toimi. Aikansa pesän väki yritti sinnittellä savussa mutta lopulta alkoi hyönteisivaasio kohti sopivampaa kortteeria. Toisessa kuvassa Topi seuraa kuinka pörriäistä vilahtaa aitan kattoikkunan raoista raikkauteen.  Huomenna avajaiset ja aika paljon on vielä tehtävää. Toivon että ampiaisten kanssa kisailu ja muu ylimääräinen on tältä erää ohi.

Viisi päivää avajaisiin

Enää viisi päivää avajaisiin ja kaikenlaiset asiat vievät aikaa. Tänään vaihdoin spotteihin uusia lamppuja palaneiden tilalle. Yhden aitan ovea piti säätää, jotta lukko napsahtaa asiallisesti koloonsa. Kaivoin ylös muutaman pienen juurakon, kun kyllästyttää perata vesoja joka vuosi aina samasta kannosta torniaitan edestä. Muutamalle valkoiselle ikkuna- ja kulmalaudalle oli roiskunut punamultaa, mikä piti poistaa.

Aloitin myös ripustamisen. Tavoite on että tiistaina - keskiiikkona teokset olisivat suurin piirtein paikoillaan, jos vaikka kävisi niin onnellisesti että jokin lehti haluaisi tehdä jutun näyttelystä. Torstai menee teoslistojen naputtelussa ja pienten yksityiskohtien säätämisessä ja avajaisten valmisteluissa. Ihan hyvältä kaikki näyttää tässä vaiheessa. Homma ei ole ollut aivan samankaltainen puristus kuin viime vuonna kun näyttelyn järjestely alkoi ryteikön raivauksella. Toki moottorisahaa on tarvittu myös tänä vuonna ja varmaan jatkossakin, kun paikka sijaitsee sen verran villin luonnon keskellä.

Se tehtävä mihin aika ei oikein meinaa riittää on julisteiden levittäminen vähän etäämmälle. Tähän touhuun menee yllättävän pajon aikaa. Tuttuihin paikkoihin voi levittää julisteita kauppareissujen tai muun asioiden hoitamisen ohessa, mutta sitten kun lähtee hieman laajentamaan jakelua, niin silloin on vartavasten ajettava jonnekin tietylle alueelle etsimään sopivia paikkoja julistelle. Eilinen ilta hujahti Karjalohjan suunnalla. Onneksi Kristiina oli kuskina, mikä hieman nopeutti pomppimistani tolpilla ja ilmoitustauluilla. Jos julisteiden levittämisen tekisi oikein kunnolla, niin tähän pitäisi varata vähintään kolme täyttä työpäivää. Nyt en tallaiseen suoritukseen kykene, joten julisteiden kiinnittelyä riittää vielä pitkälle heinäkuun puolelle.

Nurmikkoa en ehtinyt kunnostaa. Multakuorman tilaan vasta elokuussa, kun näyttely on ohi. Onneksi paikkapaikoin apila kukkii ihan hyvin.

Luvassa laadukas kesänäyttely

Kyllä keskikesä on valoisa. Vaikka tänään on ollut synkkä ja sateinen päivä, niin silti on ulkona näinkin valoisaa klo 22.08. Otin kuvan sateen tauottua samalla kun päästin Topin ulos tarpeilleen.

Onneksi aamupäivällä ei satanut. Sain vetäistyä viimeiset punamullat aitan takaseinään ja ehdin siivoamaan ison torni aitan sahan puruista ja rakennus pölystä jota sinne oli jäänyt alahirsien uusimisen jäljiltä. Muuten päivä onkin mennyt sisällä ABC-piirustuskoulun aineistoa lajitellessa. Tätä materiaalia on varsin runsaasti, käytännössä isän jäljiltä on säilynyt lähes koko oppimateriaali kaikkine tehtävineen. Käytän ripustuksessa siistejä muovitaskuja joiden avulla on mahdollista laittaa aineisto mahdollisimman monipuolisesti esille ja myös edulliseen hintaan. Muu ei ole mahdollista kun kaikki tehdään omatoimisena talkootyönä ja ilman minkään valtakunnan apurahoja.

Täytyy myöntää että ABC-piirustuskoulun 12 osainen ja pari vuotinen kurssi on varsin kunnian himoisesti toteutettu ja opettajat ovat tosissaan paneutuneet oppilaiden suorituksiin. Väliin on punakynä viuhunut, mutta myös kehuja on jaettu kun siihen on ollut aihetta.

Käytännön ripustamisen aloitan varmaan jo lähipäivinä. Näyttelystä tulee kokonaisuudessa varsin laaja. ABC-aineisto on vain yksi osa isommasta piirtämistä käsittelevästä kokonaisuudesta. Vaikka itse sanon niin tulossa on varsin tasokas näyttely, jossa on paljon nähtävää, kuin laajoissa museonäyttelyissä konsanaan.