Näyttelykuvia 2013

Kaluaitassa oli esillä Martti Anttila matkakuvia Intiasta, jotka hän kuvasi viime talvena.

Kerrosaitassa oli esillä taidemaalari Mauno Mecklin. Maisemia Suomesta ja Italiasta.

Torniaitassa Pekka Hannulan kollaaseja tehtynä paperista ja erilaisista esineistä. Esillä oli myös taidegrtafiikkaa.  Torniaitan lasisesta valotornista suodattuva valo on hieno.

Piikain aitassa oli mm. Simo Hannulan 1970-luvun maalauksia, joita ei ole ollut missään esillä yli 30-vuoteen.  

Viimeiset kolme päivää

Kuukauden näyttelyaika tuntuu pitkältä, mutta nopeasti reilut neljä viikkoa näköjään hujahtaa. Huomenna on perjantai ja edessä tämänvuotisen näyttelyn viimeinen viikonloppu. Säät ovat olleet koko näyttelyn ajan suosiolliset ja ilmeisesti pouta jatkuu yli viikonvaihteen, joten sen suhteen ihan hyvältä näyttää.

Vielä siis ehtii näyttelyn näkemään. Ja myös näyttelypaikan, joka on poikkeuksellinen. Näyttely, miljöö ja aitat gallerioina. Kokonaisuus on kirvoittanut jälleen kerran paljon positiivista palautetta.  Tasan kolme päivää jäljellä. Tervetuloa.

Kahdeksan päivää enää

Päivä meni rauhallisissa merkeissä. Naapurista Paikkari performancen tilaisuudesta kantautui pitkin päivää rytmikästä esitysten taustapuhinaa, kummallista kilkettä ja rummun kumahduksia, joiden tahdissa oli hyvä veistellä uutta opastetta näyttelyaluetta rajaamaan.
Ihan hyvä päivä tämäkin. Huomenna on ihan tavallinen sunnuntai ilman sen kummempia happeningejä. Sääennustekin lupaa sopivasti hieman viileähköä pilvipoutaa huomiselle ja myös alkuviikon päiville. Eli juuri oikeanlaista näyttelysäätä. Liian viileää helletouhuihin mutta ihanteellista näyttelyille. Tasan kahdeksan näyttelypäivää jäljellä.

Yhdeksän näyttelypäivää jäljellä, lauantaina 20.7 aitat avoinna klo 18 asti

Lähellä näyttelypaikan vessaa autotallirakennuksen päädyssä kasvaa iäkäs koivu. Sen tyvessä komeilee mustanpuhuva pakurikääpä. Kiistanalaista superfoodia. Latinalaiselta nimeltään Inonotus obliquus. Sitäkin voi samalla ihmetellä kun piipahtaa TaideAitat 2013 näyttelyssä joka on vielä tasan yhdeksän päivää avoinna.

Tänään sade teki pientä kiusaa, mutta aitoilla kävi siitäkin huolimatta todellisia vedenpitäviä taiteen ystäviä.

Huomenna lauantaina 20.7 ei ole aukiolon kanssa kovin tarkkaa, ollaan auki varmaan klo 18 asti tai niin kauan kun tarvis, jotta halukkaat Paikkari Performanceen (liput vain 5€) osallistuvat ehtivät halutessaan myös tänne naapuriin aitoille. Laitakaa koneet käyntiin ja painakaa poljinta. Keulat kohti Sammattia.

Kymmenen päivää jäljellä

Tänään oli pilvinen näyttelysää, mikä on ollut harvinaista tänä kesänä.  Sadettakin tuli mutta onneksi se alkoi vasta päivän päätyttyä viiden jälkeen, sovivasti heti kun olin saanut laitettua aittojen ovet lukkoon.

Ihan vilkas päivä harmaudesta huolimatta ja myös mielenkiintoinen. Oli useita hyviä keskusteluja näyttelyvieraiden kanssa. Ja ihmisiltä oppii aina jotain uutta, kuten vaikka sen että suomessa on 17 erilaista sinisiipi perhosta tai sen että ampiaiset pureksivat puuta pesänsä rakennusaineeksi, vaikka eivät mitään varsinaisia puuntuhoajia olekkaan. Näyttelyn loppukiri on alkamassa. Tasan kymmenen näyttelypäivää jäljellä. Vielä ehtii aitoilla piipahtaa.

Ovimikko

Tänään oli hieman hiljaisempi päivä. Vain muutamia pieniä ryhmiä piipahti näyttelyssä. Näköjään päivien vilkkautta ei voi yhtään ennustaa. Toisinaan perjantai on arkipivistä vilkkain tänään jostain syystä hiljaisin.

Vaan eipä huolta hiljaisuudesta. Tällaisina päivinä voi pikkuisen puuhastella ja nakertaa vaikka tällaisen aitan oven aukipysymistä varmistavan ovimikon. Huomenna taas päivä uusi ja luvattu on sopivaa näyttelysäätä.

Näyttely lähestyy puoliväliä ja täytyy myöntää että tämä kesä on ollut selkeästi sateista viimekesää parempi näyttelyn pyörittämisen kannalta. Ja myös vieraille mukavampi pilvipoudassa pujahdella aittoihin.

Vapise Salmela, Sammatti rules!

Tänään Hesarissa oli Harri Mäcklinin kirjoittama varsin tyly arvio suomen suosituimman kesänäyttelyn Taidekeskus Salmelan tarjonnasta: "Salmelasta tuli toritaidekauppa".  Arvio pitää mielestäni hyvin paikkansa. Esillä on jotain samansuuntaista kuin aiempinakin vuosina joina olen käynyt paikalla pettymässä antiin. Jatkossa en enää Salmelaan mene.

Onneksi suomesta löytyy myös näyttelyitä, jotka voivat yllättää positiivisesti laatutietoisen taiteenystävän tarjonnallaan. Tähän mennessä tulleen hyvän palautteen perusteella rohkenen väittää että tämän kesäinen TaideAitat on tasokas näyttely. Kiiltokuvia täältä on turha hakea, eivätkä taidekentän muoti-ilmiöt tai taidesijoitusasiantuntijoiden naistenlehdissä suosittelemat "nyt nousussa olevat" taiteilijat kuulu meidän ohjelmistoon. Konserttimusiikin sijaan näyttelyvieraita viihdyttää pihalla pari räkättirastasta ja tuulessa humisevat haavat. Ja "kahvilasta" saa kahvia aivan ilmaiseksi, jos sattuu paikalle samaan aikaan kun näyttelynpitäjän kahvihammasta kolottaa.

Miksi ihmeessä hyvät ihmiset menette sankoin joukoin Salmelaan pettymään ja rahojanne tuhlaamaan pääsymaksuihin ja toritaiteeseen kun Sammattissa saatte katsella viimesen päälle taidetta täysin ilmaiseksi?

Kuva Torniaitasta tämän vuotisesta näyttelystä. Sammatti rules! Tulossa naapuriin Paikkari performance ja Taidenavetta, muutama kilometri Karjalohjalle päin, on tänään avattu kolmeksi viikoksi.

Tunkeilijoita näyttelyssä

Ampiaisten lisäksi linnut ovat aiheuttaneet pientä päänvaivaa. Ison torniatan rakenteissa on jossain kulmassa pieni linnun mentävä aukko jota yöaikaan käytetään ahkerasti. Sinänsä ihan mukava että myös linnut tutustuvat taiteeseen. Harmia vain aiheutuu kun visertäjillä on tapana kirjoittaa vieraskirjaan  puumerkit paskomalla. Ja muutenkin ne tutkivat teoksia ärsyttävästi nokkatuntumalla ja pudotelevat sitten kommettejaan näkemästään sinne tänne.

Koska haluan aloittaa näyttelypäivät muulla tavalla kuin siivoamalla jätöksiä, niin laitoin tällaisen täytetyn pöllön yöksi torniaittan pienelle ikkunalle yövartijan virkaa toimittamaan. Ja näin muutaman päivän kokemuksen perusteella voin kertoa että pöllön läsnäolo on saanut yövierailut loppumaan. 

Vielä vajaat neljä viikkoa näyttelyaikaa ja aurinko paistaa. Alku on ollut ihan hyvä. Huomenna tulee ilmeisesti Ykköslohjaan ja ylihuomenna toiseen pieneen paikallislehteen pienet jutut näyttelystä.

Avajaisten jälkeen

Eiliset avajaiset olivat vilkkaat. Väkeä oli runsaasti niin että aitoissa oli aika-ajoin pientä ruuhkaa. Pihan autopaikatkin loppuivat kesken heti alkuunsa.

Näyttely sai oikein hyvän startin ja myös  positiivista palautetta vierailta. Selvästi esillelaitettu kokonaisuus miellytti, mikä tuntui hyvältä. Ilmeisesti olemme osanneet tehdä asioita oikein ja esille valitut teokset muodostavat toimivan kokonaisuuden.


Pientä haikeutta oli myös ilmassa. Isän Simo Hannulan kohdalla tämä näyttely jää näillä näkymin häneltä viimeiseksi jonka järjestelyihin hän on jollain tavalla osallistunut. Poikeuksellisen pitkän uran hän on taiteilijana tehnyt. Ensimmäinen (tärkeämpi) näyttely oli vuoden 1954 valtakunnallinen nuortennäyttely ja nyt tämä TaideAitat 2013 lähes 60 vuoden jälkeen jäänee siis viimeiseksi. Tähän väliin mahtuu monenkirjavaa näyttelytoimintaa koti- ja ulkomailla reilun 400 näyttelyn verran. Erilaisia palkintoja hänelle on kertynyt kolmisenkymmentä.

Juhlaa oli myös ilmassa, sillä ensimmäinen aitta näyttely järjestettiin isän toimesta tasan 20 vuotta sitten 1993 ja nyt vuorossa oleva näyttely on kymmenes laatuaan.

Tänään olo on jotenkin haikea, sellainen kuin avajaisten jälkeen yleensäkin. Kovalla kiireellä h-hetkeä kohti punnerretaan ja juostaan. Ja sitten avaisten jälkeisenä aamuna sitä ikäänkuin putoaa näyttelyn pyörittämisen rauhalliseen arkeen, jossa ihmisiä saapuu paikalle varvakseltaan pienissä porukoissa. Taustalla hiljainen tuuli ja pienen linnun iloinen laulu.

Lehtijuttu näyttelystä Länsi-Uusimaassa 28.6.2013

Avajaisten aattona

Viimeinen viikko ennen h-hetkeä on mennyt siivillä.  Ohjelmassa on ollut ripustusta, paikkojen siistimistä, teosluetteloiden väkertämistä, julisteiden levitysretkiä lähiseudulle ja kauemmas, kehystäjällä juoksemista, muutaman lähes unohtuneide viimetipan kutsujen lähettämistä, lehtihaastatteluja paikallislehtiin ja kaikenlaista sekalaista pientä säätöä ja hyppäämistä sinne sun tänne.

Viime kesien tapaan aitat ovat olleet ampiaisten suosiossa. Kelloaitasta löytyi isohko pesä ja siinä sen verran kiukkuisia asukkaita että jouduimme ateljee koira Topin kanssa häätö-savustus-hommiin. Pieni pata pesänalle ja suht tuoretta savuavaa tikkua palamaan.

Kuten kuvasta näkyy, Topi toimi operaation aikana palovartian roolissa. Hyvin savustus toimi. Aikansa pesän väki yritti sinnittellä savussa mutta lopulta alkoi hyönteisivaasio kohti sopivampaa kortteeria. Toisessa kuvassa Topi seuraa kuinka pörriäistä vilahtaa aitan kattoikkunan raoista raikkauteen.  Huomenna avajaiset ja aika paljon on vielä tehtävää. Toivon että ampiaisten kanssa kisailu ja muu ylimääräinen on tältä erää ohi.

Kesän 2013 näyttely

Lehdistötiedote 1.6.2013

TaideAitat kesänäyttely 2013

Simo Hannula - Pekka Hannula – Martti Anttila – Mauno Mecklin

Vanhat aittarakennukset muuttuvat jälleen taidegallerioiksi Lohjan Sammatissa.

Vuosittain toteutettava TaideAitat kesänäyttely on tuttuun tapaan avoinna heinäkuussa. Tänä kesänä mieleenpainuvan taide-elämyksen tarjoilevat taidegraafikot Simo Hannula (Sammatti), Pekka Hannula (Espoo, Sammatti) ja valokuvataiteilija Martti Anttila (Karjalohja) sekä taidemaalari Mauno Mecklin (Espoo).

Luvassa on hyvin toteutettu, tasokas ja paikkakuntaan liittyvä (kaikilla näyttelyn taiteilijoilla on yhteys Sammattiin) näyttelykokonaisuus idyllisessä ympäristössä. Näyttelypaikka sijaitsee Paikkarin Torpan, Elias Lönnrotin syntymäkodin läheisyydessä Länsi-Uudenmaan kulttuurimaisemissa.

Lehdistöllä on mahdollisuus vierailla paikalla ennakkoon näyttelyn ripustusvaiheessa 25-26.6 tai sopimuksen mukaan.

Taideaitat – kesänäyttely

Valkjärventie 296 (Ateljee Hannula)

09220 Sammatti

Näyttely on avoinna 29.6 - 28.7. 2013

jokapäivä maanantaista sunnuntaihin kello 11-17

Ajo-ohje:

Helsingistä päin tultaessa: Turku –Helsinki (E18) moottoritieltä toinen Sammatin liittymä (Sammatti-Nummi). Ajetaan Sammattiin päin n. 2,5 km. Vasemmalla Ateljee Hannulan kyltit. 

Sammatin keskustan kautta tultaessa: Ajetaan n. 4,5 km Paikkarintietä (104) Pohjoiseen. Näyttelypaikka on Paikkarin torpan risteyksen (ja Miinan mökin) jälkeen n. 500m. Oikealla Ateljee Hannulan kyltit.

Tiedustelut:

Taidegraafikko Pekka Hannula p. 040 5001295 pekka.hannula (a) hotmail.com

Tietoa taiteilijoista:

www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi

http://helinamuseo.fi/exhibitions/pyhiinvaeltajan-paivakirja-24-3-7-8-2011/

Taideaitat verkossa:

www.facebook.com/taideaitat

www.taideaitat.blogspot.com

Taideaitat 2013 tulee taas

Kohti kesää mennään ja sen myötä lähestyy myös heinäkuinen Taideaitat 2013 kesänäyttely. Ja samalla tämä blogikin heräilee pikkuhijaa taas eloon talven jäljiltä.

Tänä vuonna näyttelyn taiteilijoina ovat  - isäntien Simo ja Pekka Hannulan lisäksi - valokuvataiteilija Martti Anttila ja taidemaalari Mauno Mecklin.

Eli luvassa on jälleen kerran hyvätasoinen pieni kesänäyttely Länsi-uusimaan suunnassa, jolle toivotaan yleisöä ja suotuisia säitä.