Simo Hannula ja maisema

Laitoin Luovuksissa blogille pienen yleisluontoisen tekstin piikain-aitassa olevista Simo Hannulan teoksista, joiden punaisena lankana on maisema. Näiden teosten kautta välittyy miestäni hyvin se kuinka taiteilija käyttää maisemaa - ajatusta maisemasta - eräänlaisena runkona tai opittuna alustana, jonka varaan erilaisia ideoita on hyvä kehitellä. 

Erilaiset lähtökohdat tuottavat erilaista taidetta

Tämän vuoden näyttelyssä tulee konkreettisesti esille se miten taiteilijoiden erilaiset lähtökohdat tehdä taidetta, myös johtavat erilaisiin lopputuloksiin. Kun tekeminen perustuu havaintoon, joka pyritään muokkaamaan "kauniiksi", ehjäksi kokonaisuudeksi, niin lopputuloksena on jotain sen tapaista kuin näyttelyssä esillä olevat Mika Törösen akvarellit. Tämä havainnon tai todellisuuden "jäljittely" on oikeastaan aika klassinen ajatus taiteen tekemisestä. Tässä käsityksessä taiteen tehtävänä on tuottaa mielihyvää.

Seija Sainion töissä taas lähtökohtana on ollut jokin ajatus tai tunne jota teosten kautta on työstetty ja hahmoteltu. Tämä on hieman "Tolstoimainen" lähestymistapa taiteen tekoon, jossa taiteen tehtävänä on välittää arjesta ja tavallisesta elämästä nousevia tunteita, joista yleisöllä on mahdollista päästä osalliseksi teosten äärellä.

Isän Simo Hannulan 80-luvun satiiristen teosten tekoprosessi on jollain tapaa kirjallinen. Työt ovat kuin kertomuksia tai välähdyksiä vertauskuvallisista kohtauksista. Satiirinen teos on tyypillisesti kirjallinen tuote, jossa purevalla ivalla pilkataan inhimillisiä heikkouksia tai vaikka vallanpitäjiä. Tämä kirjallinen lähtökohta (tai satiirin perinne) näkyy myös näyttelyn teoksissa.   

Itselläni taas työskentely on prosessi tai matka joka kuljetaan ja jonka alussa ei tiedä mitä lopussa syntyy. Yksi askel johtaa toiseen ja toinen kolmanteen ja niin edelleen. Lähtökohtana on ongelmanratkonta tai "visuaalinen suduko" jota "pelaan" ja joka johtaa johonkin lopputulokseen. Taide on siis omansalainen arvoitus jonka äärellä olen.

Toiveena on että yleisö saa kiinni näistä lähtökohdista, siitä että eriliset taidekäsitykset ja asenteet tekemisen taustalla synnyttävät myös hyvin erilaista taidetta. Kuvassa yksityiskohta Simo Hannulan etsauksesta "Taivaallinen ja maallinen tanssi" vuodelta 1987.

Tervetuloa näyttelyyn. Vielä ehtii hyvin, aikaa on tasan 19 päivää. 

K16 varoituskyltti varoittaa vanhempia hämmennyksestä ja puritaaneja taidemielipahasta

Laitoin tälläisen K16 varoituskyltin Simon reippaan satiirisia teoksia esittelevän aitan ovelle. Kylttiä tehdessäni tosin ajattelin että varoitus sopii paremmin ehkä aikuisille mielensäpahoittajille kuin lapsille. Lapset eivät ehkä ole Simon irvailuista moksiskaan. Pipon kiristyminen taitaa liittyä lähinnä aikuisten ajatuksiin siitä että oma elämäntyyli ja käsitys maailmanmenosta on juuri se oikea.

Oli miten oli, niin aitan sisällön suhteen on luvassa mielenkiintoinen kesä monen kirjavinen kommentteineen.